Huomautus veneilijöille

Viime torstaina annettiin radiossa huomautus veneilijöille kovasta tuulesta. Välitön reaktio tähän oli, että nyt on pakko päästä melomaan. Kiertelin Viperillä suht suojaista Pitkäsalmea ja yllätyksekseni kajakki tuntui melko samalta kuin pienemmälläkin tuulella – oikeastaan ainoa ero oli, että melaa ei voinut nostaa aivan yhtä pystyyn tuulen napatessa kuppiin napakasti.

Lauantaina piti alun perin meloa Maanpäähän grillailemaan, noin kymmenen kilometrin päähän melontakeskuksesta. Soitin lähtövalmiista kajakista kaverilleni, joka tietenkin ilmoitti grillausten siirtyneen keskustaan. Lähdin Vihtilän kiertoon ja sivusin samalla Viper 55:lla tehtyä 60 minuutin ennätystäni. Kolmea juomataukoa ja paria lomaveneilijän siirtymäodottelua lukuun ottamatta suht täysillä tuollainen. Voisi kuvitella, että juomarepulla ja Jaguarilla tuo aika olisi helposti muutaman minuutin pienempi.

huomautus veneilijöille - to 23.6 - 7 km

Vihtilä 60min - la 25.6 - 10km 

Tasapainoilua

Tänään oli tasapainoilupäivä, sukkuloin Eliolla laiturin toiselta puolelta toiselle ja tein käännöksiä paikallaan. Tokaisin vajavahdille, että tämä on hyvää alatukiharjoittelua ja hän siihen: -Niinpä, ei koskaan tiedä mihin on kaatumassa -> parin sekunnin päästä makasin kyljelläni vedessä. Ilokseni melonta-anorakki piti yläkropan kuivana, vaikka alaosana oli juoksuhuosut.

Uimisen jälkeen kajakki tuntui hieman vakaammalta ja parin laiturikierroksen jälkeen olo oli jo vähän rennompi. Paikallaan olo tuntuu tällä paljon haastavammalta kuin vauhdissa olo.
 

ma 20.6 - 1 km

Kulhon enkka + kilpureita

Tänään tuli melottua vesisateessa Kulhon kierrolle oma ennätys, noin 13 kilometrin matka taittui 80 minuutissa laiturista laituriin. Edellisestä parani 10 minuuttia, mutta matka tuntui vähän siltä kuin olisi ollut jarru päällä koko ajan.

Testailin kilpakajakkeja lenkin jälkeen noin tunnin, tarkoituksenani oli löytää tyynen päivän kuntoilukajakki, jolla pääsee kovaa ja jossa olisi hieman kasvamisen varaa. Vajalla oli onneksi vielä ilta yhdeksältä avulias kuntosaleilija, jolta sain listaa edellisellä kerralla koittamastani Marathon Swiftistä kiikkerämmistä kajakeista.

Ensimmäisenä kävin ASA:lla uittamon rannan laiturilla kääntymässä, ASAssa oli koskikajakkimaisen tyköistuva penkki+ohjaamo, hyväntuntuinen mutta erilainen kuin mihin olen tottunut. Jalanpohjat kramppasi muutaman kerran makeasti ja matka jäi vähän lyhyeen.

Seuraavaksi koitin Gaybo Jaguaria (loistava nimi). Kajakki tuntui laiturin reunalla järkyttävän kiikkerältä verrattuna ASAan, mutta heti kun laiturista päästi irti, sen luonne muuttui täysin. Ohjaamo oli vielä ahtaampi kuin ASA:ssa ja tuntui, että pystyssä pysyisi vielä kiikkerämmälläkin kajakilla.

Kirton Tiger – vanha tuttuni talven uimahallimelonnoista – tuntui heti omalta. Vähän sama juttu laiturista irrottamisen kanssa, mutta ohjaamo tuntui hyvältä. Laiturin kierto ja seuraavaa.

Elion komea oranssinkeltainen kajakki, jonka kiilamaisen pohjan aikaansaamasta kiikkeryydestä hieman varoiteltiin, oli jo hieman haastavampi tapaus. Ensinnäkin jalkatuki oli kiinni ilmastointiteipillä ja irtosi toisesta reunasta (olisi tietenkin pitänyt tarkastaa ennen laiturista irtoamista) Ja toisekseen alatukea piti käyttää muutaman kerran jo pelkän laiturin kierrossa. Kokonaisuudessaan Elion kajakki tuntui kuitenkin mukavalta. Kiilamaisen pohjan aikaansaama korkea reuna mahdollistaa mutu-tuntumalta jopa jonkinlaisen toissijaisen stabiliteetin.

Palautin Elion vajalle ja käväisin katsomassa salin puolelta, josko saisin lisäneuvoa seuraavaksi kiikkerämmistä, mutta neuvonantajani oli lopettanut treeninsä jo ilta kymmeneltä ;)

Testattuja kilpureita yhdisti kaikkia vaivaton eteenpäin meno ja tunne siitä, että mela ei paina juuri mitään. Luultavasti paljonkin suuremman lavan käyttö olisi näillä mahdollista.

Tästä päivästä jäi loistava fiilis.

pe 17.6 - 15 km

Plastex Marathon Swift

Edelliskerralla oli 30°C ja aurinko porotti. Jahtailin veneiden aaltoja vajan edustalla ja sain muutamat hyvät surffit. Testasin Viperin tukevuutta ottamalla laiturista kiinni ja kääntämällä lantiota, kunnes istuma-aukon reuna oli veden pinnan tasalla. Tuntuu, että tuollaisessa asennossa saattaisi pysyä hetken ilman tukeakin.

Tänään oli 15°C ja pilvistä. Meloin Kuusiston salmelle Viperillä ja sen jälkeen hain vajalta Plastex Marathon Swiftin, jota viime kauden lopussa kokeillessani en uskaltanut meloa metriäkään kiikkeryydestään johtuen.

Kun asetin Marathon Swiftin Viperin viereen pukeille, kajakeissa huomasi heti samankaltaisuutta. Swifti näyttää vähän sirommalta Viperiltä matalammalla keulalla ja hieman korkeammalla aukon reunalla.

Meloin muutaman kerran laiturin ympäri ja tein parin sadan metrin lenkkejä rannan tuntumassa. Kajakki kiihtyy ja liukkuu paljon paremmin kuin raskaampi ja pullukampi Viperini. Tuosta voisi tulla mukava tuulettoman päivän iltalenkkimenopeli. Plastexissa oli minulle paljon paremmin sopiva penkki kuin Nelon perus-kuppi. Ehkä eteenpäin kallistus auttaisi minulle Viperiin mukavamman asennon.

Eroa kiikkeryydessä on jonkin verran, sen huomasi oikeastaan paremmin vasta takaisin Viperiin istuessa.
Itse melonta sujuu molemmilla yhtä helposti. Ehkä Swiftin kapeudesta johtuen kuppimela tuntui paljon keveämmältä sillä meloessa, enpä ole tullut tuotakaan ennen ajatelleeksi.

Plastex Marathon Swift - ti 13.6 - 7 km

Aaltojen jahtausta - ma 7.6 - 5 km

Perus

Pitkästä aikaa Vihtilää ja Kulhoa kiertäen, veneiden aaltoja jahdaten.

la 4.6 - 10 km

su 5.6 - 13 km

Navakkaa tuulta

Tänään tuli testattua Viperin käyttäytymistä 8-10m/s tuulessa. Vasta-ja myötätuuleen ei juuri tarvitse stressata pystyssä pysymistä, keula nappaa sivutuuleen jonkin verran mutta kunhan pysyy vauhdissa, tuntuu että kajakki menee nuolena suurinpiirtein minne tarkoituskin.

Pitäisi uskaltautua hieman isompaan aallokkoon testailemaan. Tuntuu siltä, että Viperissä olisi potentiaalia mukaviin 20-25 km lenkkeihin, kunhan istuimen päälle laittaa vaahtomuovipatjan tms :)

pe 3.6 - 5 km