Tänään pistettiin seuran vaja talvikuntoon pienehköllä porukalla. Itse myöhästyin startista noin tunnin, mutta onneksi hommia riitti vielä hetkeksi ennen grillailua.
Kysyin, kuinka hankalaa olisi saada kajakki varsinaisen vajan sisäpuolelle säilytykseen. Ei kuulemma vaadi sen kummempaa kuin kilpamelojaksi ryhtymistä :D
28. syyskuuta 2011
27. syyskuuta 2011
Melontaliiveistä parhain
Meloin taas iltalenkkinä aurajokea ylös niin pitkälle kuin sallitaan. Sataman ja jokilaivojen valot jaksavat viihdyttää :) Olin jättänyt melontaliivini ja aukkopeitteen autovarastoon ja huomasin tämän vasta vajalla, joten lainasin seuralta moiset.
Hyvin palvelleet Bear & Waterista ostetut Palm Taupo Tour-liivit joita olen käyttänyt pari vuotta, toimivat oivallisesti retkimelontaan, mutta vasta nyt ymmärrän, että perus-läppäliivit on kunkut.
Tunnin-parin lenkeillä kun neljästä taskusta tai fleece-kädenlämmittimistä ynnä muista pidemmällä retkellä lisäarvoa tuovista ominaisuuksista kun ei ole mitään hyötyä. Läppäliivit ovat myös sivuilta auki antaen keholle paremmin liikkumatilaa – torson ympäri kiertyvät liivit tosin luovat paremman turvallisuudentunteen :).
Vielä kun läppäliivien olkaimet korvaisi jollain kapealla hankaamattomalla, oltaisiin aika lähellä täydellisiä kuntoiluliivejä.
Hyvin palvelleet Bear & Waterista ostetut Palm Taupo Tour-liivit joita olen käyttänyt pari vuotta, toimivat oivallisesti retkimelontaan, mutta vasta nyt ymmärrän, että perus-läppäliivit on kunkut.
Tunnin-parin lenkeillä kun neljästä taskusta tai fleece-kädenlämmittimistä ynnä muista pidemmällä retkellä lisäarvoa tuovista ominaisuuksista kun ei ole mitään hyötyä. Läppäliivit ovat myös sivuilta auki antaen keholle paremmin liikkumatilaa – torson ympäri kiertyvät liivit tosin luovat paremman turvallisuudentunteen :).
Vielä kun läppäliivien olkaimet korvaisi jollain kapealla hankaamattomalla, oltaisiin aika lähellä täydellisiä kuntoiluliivejä.
ti 27.9 - 10 km
26. syyskuuta 2011
Viper 51-kuvia
Pyynnöstä muutama lisäkuva Nelo Viper 51:stä.
 |
| Nelo Viper 51 |
 |
| Pakkaustilan syvyydestä hieman skaalaa. |
 |
| 2011 Viper 51 valkoisena ja 2008 Viper 55 keltaisena, tästä näkee aukon hieman päivittyneen muodon. |
Emoalukset
Iltalenkkinä Martinsillalle ja takaisin. Viimeisimmästä meloja-lehdestä viisastuneena ympärisäteilevän perälampun lisäksi myös otsalampulla varustettuna. Hämärässä Pezli toimi hyvin, mutta paluumatkan säkkipimeässä nyrkit hohtivat kuin hehkulamput näkökenttään tullessaan. Tämä huononsi pimeänäköä huomattavasti -> aallokkoa oli hieman hankala hahmottaa.
Tällä kertaa satamassa oli tuplabuukkaus, Viikkari odotteli paikallaan kun Siljan paatti peruutteli ja lähti matkoihinsa hyvin hitaasti. Alukset näyttivät kaikessa massiivisuudessaan vähän avaruusalusmaisilta.
Paluumatkalla, Uittamon uimarannan edessä pelästyin törkeästi valokeilaan, noin puolen metrin päähän kajakin keulasta hypännyttä kalaa. Taisi olla kohtuullinen vonkale. Kun muuten mustasta näköalasta pomppasi yhtäkkiä nenän eteen jotain odottamatonta, ensireaktio oli nopea alatuenta sadattelun saattelemana.
Tällä kertaa satamassa oli tuplabuukkaus, Viikkari odotteli paikallaan kun Siljan paatti peruutteli ja lähti matkoihinsa hyvin hitaasti. Alukset näyttivät kaikessa massiivisuudessaan vähän avaruusalusmaisilta.
Paluumatkalla, Uittamon uimarannan edessä pelästyin törkeästi valokeilaan, noin puolen metrin päähän kajakin keulasta hypännyttä kalaa. Taisi olla kohtuullinen vonkale. Kun muuten mustasta näköalasta pomppasi yhtäkkiä nenän eteen jotain odottamatonta, ensireaktio oli nopea alatuenta sadattelun saattelemana.
Ma 26.9 - 10 km
25. syyskuuta 2011
Kajakkipohdintaa
Haussa olisi ensi kaudeksi kajakki, jolla pääsee kovempaa ja on hieman merikelpoisempi, mutta samalla myös haastavampi. Nelo Viper 51 on toiminut loistavana melontatekniikan ja tasapainon kehittäjänä tällä kaudella ja suosittelenkin sitä lämpimästi kuntomelonnasta kiinnostuneille.
Myyn Viper 51:n pois alta edullisesti, tiedustelut ja voi laittaa sähköpostitse kuntomelontaa miuku gmail.com ja kajakkia pääsee testaamaan Saaristomeren Melojien vajalla sovittaessa.
Nelo Sea Vanquish
Pohdinnoissani olen päätynyt Nelo Sea Vanquish-kajakkiin, jossa on pituutta 45 cm enemmän ja leveyttä 8 cm vähemmän.
Viper on muodoltaan tippamainen, perän ollessa huomattavasti leveämpi kuin keulan, kun Sea Vanquish-kajakin levein kohta on melojan kohdalla. Perän erilainen muoto vaatii varmaankin paljon totuttelua, kun leveäperäisellä Viperillä pystyy aika hyvin nojailemaan suuntaan jos toiseen.
Aukko on 24 cm lyhyempi ja 12 cm kapeampi valmistajan mittojen mukaan. Sea Vanquishin hieman banaanimainen pohja toimisi myös luultavasti sekavassa aallossa paremmin kuin Viperin.
Kape Rapido
Etsinnässä toiseksi mahdolliseksi vaihtoehdoksi on löytynyt ruotsalaisen Nordic Kayaksin Rapido, jota Tavinsulka myy Kapen valmistamana.
Molempia saa pakkaustiloin ja luukuin varustettuna, Nelon toimitusaika on noin seitsemän viikkoa viimeisen mukaan.
Myyn Viper 51:n pois alta edullisesti, tiedustelut ja voi laittaa sähköpostitse kuntomelontaa miuku gmail.com ja kajakkia pääsee testaamaan Saaristomeren Melojien vajalla sovittaessa.
Nelo Sea Vanquish
 |
| Nelo Viper 51:n ja Nelo Sea Vanquishin eroja. |
Viper on muodoltaan tippamainen, perän ollessa huomattavasti leveämpi kuin keulan, kun Sea Vanquish-kajakin levein kohta on melojan kohdalla. Perän erilainen muoto vaatii varmaankin paljon totuttelua, kun leveäperäisellä Viperillä pystyy aika hyvin nojailemaan suuntaan jos toiseen.
Aukko on 24 cm lyhyempi ja 12 cm kapeampi valmistajan mittojen mukaan. Sea Vanquishin hieman banaanimainen pohja toimisi myös luultavasti sekavassa aallossa paremmin kuin Viperin.
Kape Rapido
Etsinnässä toiseksi mahdolliseksi vaihtoehdoksi on löytynyt ruotsalaisen Nordic Kayaksin Rapido, jota Tavinsulka myy Kapen valmistamana.
 |
| Nelo Sea Vanquishin ja Kape Rapidon eroja. |
Rento lenkki
Lupsakka Kirkkoherran kierto noin tuntiin ja varttiin. Melasta ja kajakista löytyy selvästi ainakin kaksi vaihdetta joilla on mukava meloa.
su 25.9 - 10 km
19. syyskuuta 2011
Melonta on ihanaa
Kävin iltalenkkinä tsekkaamassa uuden Martinsillan, harmikseni aurajoessa oli vielä sillan alittamisen kieltävä kyltti. Sankassa tihkusateessa aurajokirannan valot loivat satumaisen tunnelman. Kun näkyvyys oli ilman valoja noin 500 metriä, kaupunki valaistui kultaisena.
Menomatkalla rekat lastautuivat ruotsinlaivaan, laivan piipuista kuului mahtava röhötys pitkän matkan päähän. Kun tämä ääni tulee selän takaa, kuulostaa vähän kuin koira hönkisi niskaan.
Föri oli liikenteessä ja odotin kumpaankin suuntaan pienen hetken sen irtautumista laiturista.
Takaisintulomatkalla valot vähenivät keskustasta poistuessa ja melontakeskukselle saapuessa oli säkkipimeää, tihkusade oli yltynyt kohtuullisen roiskivaksi ja etelästä tuli jo pientä aaltoa.
Melontavermeiden alla oli kuitenkin lämmintä ja tunnelma oli upea.
Laiturille noustessa tokaisin itselleni, että kyllä melonta on ihanaa.
13°C tihku - ma 19.9 - 10 km
18. syyskuuta 2011
17. syyskuuta 2011
Pläkä
Tänään oli pitkästä aikaa lähes peilityyntä, syysmyrskyjen jälkeen ihan mukavaa. Kirkkoherran kierto noin tuntiin.
la 17.9 - 10 km
14. syyskuuta 2011
Vetoja
Tänään iltalenkkinä kolme kahden kilometrin vetoa suoraan vasta/myötätuuleen, samalla reitillä kuin seuramestaruuskilpailut järjestettiin. Alun perin piti tehdä viisi, mutta tuuli alkoi ujeltamaan lipputankojen naruissa sen verran komeasti että jätin pari viimeistä väliin.
Testailin taas edelliseltä kerralta tuttua melaa ja se tuntuu sopivan minulle hyvin. En tiedä johtuuko näiden kahden testipäivän tuulesta, mutta vaikuttaisi siltä että kaarivedot on tehottomampia tällä melalla. Kajakki pyrkii suoraan eteenpäin ennemmin kuin kääntymään. Onneksi Viperiä voi kääntää hieman lantiolla kyljelleen täyskäännöksen helpottamiseksi.
Eteenpäin meno ja tuennat ym. toimii kuitenkin hyvin.
Testailin taas edelliseltä kerralta tuttua melaa ja se tuntuu sopivan minulle hyvin. En tiedä johtuuko näiden kahden testipäivän tuulesta, mutta vaikuttaisi siltä että kaarivedot on tehottomampia tällä melalla. Kajakki pyrkii suoraan eteenpäin ennemmin kuin kääntymään. Onneksi Viperiä voi kääntää hieman lantiolla kyljelleen täyskäännöksen helpottamiseksi.
Eteenpäin meno ja tuennat ym. toimii kuitenkin hyvin.
ke 14.9 - 6 km
13. syyskuuta 2011
Katian rippeitä
Pitkäsalmella järjestettiin viime lauantaina Marathonmelonnan sekaparien SM-kilpailut. Kahdella kaksikolla oli menossa kanto-osuus tullessani vajalle ja ohitusta yritettiin juosten suut leveässä hymyssä. Melontamatka oli 3 x 5 km, ilmeisesti kahdella kanto-osuudella. Tuo voisi olla mukava iltalenkkirytmi, kun viiden kilometrin aikana kankut ei ehdi puutua ja melontavauhdin saa pidettyä kovempana kun välissä hölkkää pienen lenkin.
Kipitin kajakkini kanssa tyhjälle laiturille ja meloin alta pois ennen seuraavia kanto-osuuslaisia. Laiturilta kommentoitiin että myöhästyin hieman lähdöstä :) Nokka kohti etelää ja Kirkkoherran saaren kierto pienenpienessä aallokossa.
Tänään oli iltalenkin aiheena kova tuuli ja kuppimelan testaus. Tuulen voimaa kuvaa hieman se, että melonnan jälkeen melontaliivejä avatessa ne meinasivat lentää päältä :) Pysyin vajan läheisyydessä tehden noin kilometrin lenkkejä mahdollisimman monipuolisesti eri tuulensuuntiin meloen. Viperin miniperäsin ja korkea keula tekee sivutuulimelonnasta hieman haastavaa, mutta pienellä tehon lisäyksellä suoraan pääsi hyvin.
Testasin hieman isompaa, mutta suurinpiirtein samanlaista melaa, jolla olen yleensä melonut ja se tuntui herättävän kajakin eloon aivan uudella tavalla. Melan "yläreunan lippa" oli hieman selvempi ja näin vedon edetessä mela loittoni enemmän kajakin keskilinjasta mahdollistaen mutu-tuntumalta helpomman vartalonkierron ja puhtaamman irtioton vedestä.
Lavan suurempi pinta-ala ei tuntunut niinkään väsyttävänä, vaan eteenpäin vievänä tekijänä, ja sain ensimmäistä kertaa kajakin keulan nousemaan reippaasti ylös kovaa meloessa – ja tämä tapahtui helposti.
Rajakarilla, jonkin verran avonaisemmassa paikassa mutta kuitenkin suht lähellä, tuulee tällä hetkellä noin 14 m/s puuskan ollessa 18 m/s.
Kipitin kajakkini kanssa tyhjälle laiturille ja meloin alta pois ennen seuraavia kanto-osuuslaisia. Laiturilta kommentoitiin että myöhästyin hieman lähdöstä :) Nokka kohti etelää ja Kirkkoherran saaren kierto pienenpienessä aallokossa.
Tänään oli iltalenkin aiheena kova tuuli ja kuppimelan testaus. Tuulen voimaa kuvaa hieman se, että melonnan jälkeen melontaliivejä avatessa ne meinasivat lentää päältä :) Pysyin vajan läheisyydessä tehden noin kilometrin lenkkejä mahdollisimman monipuolisesti eri tuulensuuntiin meloen. Viperin miniperäsin ja korkea keula tekee sivutuulimelonnasta hieman haastavaa, mutta pienellä tehon lisäyksellä suoraan pääsi hyvin.
Testasin hieman isompaa, mutta suurinpiirtein samanlaista melaa, jolla olen yleensä melonut ja se tuntui herättävän kajakin eloon aivan uudella tavalla. Melan "yläreunan lippa" oli hieman selvempi ja näin vedon edetessä mela loittoni enemmän kajakin keskilinjasta mahdollistaen mutu-tuntumalta helpomman vartalonkierron ja puhtaamman irtioton vedestä.
Lavan suurempi pinta-ala ei tuntunut niinkään väsyttävänä, vaan eteenpäin vievänä tekijänä, ja sain ensimmäistä kertaa kajakin keulan nousemaan reippaasti ylös kovaa meloessa – ja tämä tapahtui helposti.
Rajakarilla, jonkin verran avonaisemmassa paikassa mutta kuitenkin suht lähellä, tuulee tällä hetkellä noin 14 m/s puuskan ollessa 18 m/s.
Katia - ti 13.9 - 5 km
Kirkkoherra - su 11.9 - 10 km
3. syyskuuta 2011
Tuplapäivä
Tänään tuli kierrettyä päivällä Hirvensalo aikaan 2:15. Peilityynellä melonta oli vähän tylsää, aallokossa eteenpäin menemisen havaitsee paremmin ja on enemmän tekemistä :) Illalla ohjelmassa oli tunnin tasapainoharjoittelu seuran Eliolla. Parin sadan metrin lenkkejä joka kerralla hieman vakaammin, alkaa pikkuhiljaa sujua vaikkei ihan mukavaa vielä ole.
la 3.9 - 22 km
2. syyskuuta 2011
Seuramestaruuskilpailut + Kulho
Osallistuin Saaristomeren Melojien seuramestaruuskilpailuihin torstaina. Mukana oli 14 melojaa ikähaarukalla 9-65, joista karhun osa junnuja. Kisat oli hienosti järjestetty eikä olo ollut ulkopuolinen vaikken moiseen ole ennen ryhtynyt.
Ennen vesille menoa odottelimme tovin ukkosen ylimenoa – odotus kannatti, sillä saimme melottavaksi lähes peilityynen Pitkäsalmen. Ensin melottiin 200m sarjoittain: tytöt, pojat ja miehet, jonka jälkeen yhteislähtö 2000 metrille.
Lähtö tapahtui rivissä turvaveneen korjatessa melojien paikkaa huudellen tyyliin "10 taakse, 6 eteen, muut paikallaan" ja tätä sitten jojoteltiin niin kauan kunnes ok. Paikoillanne, valmiit, nallipyssyn pamahdus ja menoksi.
Melonta sujui ihan kohtuullisesti, ja 200 metrillä saavuin ryhmässämme kolmanneksi maaliin ajalla 1:00:83. *
2000 metrin yhteislähdössä sain huonon lähdön kokemattomuuttani. Turvaveneestä ilmoitettiin melojien sijoittelun jälkeen "lähtöön aikaa minuutti" ja sekunti myöhemmin nallipyssy pamahti :) Pääsin kuitenkin kärjen perään hyvin ja koitin päästä peesiin siinä onnistumatta. Edelläni kulki aikaisemmasta postauksestani tuttu meloja punaisessa Nelo Vanquish-kajakissa. Ensimmäisen viidensadan metrin jälkeen edellä melonut himmasi vauhtia antaen tilaa ohitukselle, säästin kuitenkin voimaa loppumatkalle, joten en lähtenyt ohittamaan.
Kilometrin kohdalla kierrettiin väylämerkki vastapäivään ja sitten pienessä myötäisessä takaisin seuran laiturille. Tässä vaiheessa huomasin että valtaosa melojista tuli vastaan ja 200 metrillä toiseksi tullut Nelo Scorpionilla melonut oli perässäni.
Loppumatkalla koitin rytmittää melontani samaan tahtiin edellä olevan kanssa, mikä toimi yllättävän hyvin. Sain jopa rutistettua välimatkaa hieman kiinni ennen maaliviivaa, jonka ylitin aikaan 11:40:62. * Viper 51 oli kisan leveimpänä ja raskaimpana kajakkina erittäin hyvä. Toisesta sijasta palkinnoksi tuli minisuklaapatukka, joka meni karkkipäivää odottelemaan ukkelille.
Oli törkeän hienoa olla mukana.
* tulokset Saaristomeren melojien sivuilla tästä
Kulho 70 min
Tänään meloin Kulhon kierrolle (n.13 km) uuden ennätyksen (n. 70 min) pimenevässä illassa peilityynellä 13 asteen lämpötilassa. Otin käyttöön pari vuotta vanhan Yak Conquest-takkini ja täksi kaudeksi hommatut Hikon kuivahousut, joissa tuli aluksi kuuma, mutta puolen välin maissa auringon laskettua juuri sopiva. Neopreenipöksyt on kuppipenkin kanssa paljon mukavammat, ehkä jonkinlainen geelialusta toimisi suht ohutkankaisten kuivahousujen kanssa hyvin.
Ennen vesille menoa odottelimme tovin ukkosen ylimenoa – odotus kannatti, sillä saimme melottavaksi lähes peilityynen Pitkäsalmen. Ensin melottiin 200m sarjoittain: tytöt, pojat ja miehet, jonka jälkeen yhteislähtö 2000 metrille.
Lähtö tapahtui rivissä turvaveneen korjatessa melojien paikkaa huudellen tyyliin "10 taakse, 6 eteen, muut paikallaan" ja tätä sitten jojoteltiin niin kauan kunnes ok. Paikoillanne, valmiit, nallipyssyn pamahdus ja menoksi.
Melonta sujui ihan kohtuullisesti, ja 200 metrillä saavuin ryhmässämme kolmanneksi maaliin ajalla 1:00:83. *
2000 metrin yhteislähdössä sain huonon lähdön kokemattomuuttani. Turvaveneestä ilmoitettiin melojien sijoittelun jälkeen "lähtöön aikaa minuutti" ja sekunti myöhemmin nallipyssy pamahti :) Pääsin kuitenkin kärjen perään hyvin ja koitin päästä peesiin siinä onnistumatta. Edelläni kulki aikaisemmasta postauksestani tuttu meloja punaisessa Nelo Vanquish-kajakissa. Ensimmäisen viidensadan metrin jälkeen edellä melonut himmasi vauhtia antaen tilaa ohitukselle, säästin kuitenkin voimaa loppumatkalle, joten en lähtenyt ohittamaan.
Kilometrin kohdalla kierrettiin väylämerkki vastapäivään ja sitten pienessä myötäisessä takaisin seuran laiturille. Tässä vaiheessa huomasin että valtaosa melojista tuli vastaan ja 200 metrillä toiseksi tullut Nelo Scorpionilla melonut oli perässäni.
Loppumatkalla koitin rytmittää melontani samaan tahtiin edellä olevan kanssa, mikä toimi yllättävän hyvin. Sain jopa rutistettua välimatkaa hieman kiinni ennen maaliviivaa, jonka ylitin aikaan 11:40:62. * Viper 51 oli kisan leveimpänä ja raskaimpana kajakkina erittäin hyvä. Toisesta sijasta palkinnoksi tuli minisuklaapatukka, joka meni karkkipäivää odottelemaan ukkelille.
Oli törkeän hienoa olla mukana.
* tulokset Saaristomeren melojien sivuilla tästä
Kulho 70 min
Tänään meloin Kulhon kierrolle (n.13 km) uuden ennätyksen (n. 70 min) pimenevässä illassa peilityynellä 13 asteen lämpötilassa. Otin käyttöön pari vuotta vanhan Yak Conquest-takkini ja täksi kaudeksi hommatut Hikon kuivahousut, joissa tuli aluksi kuuma, mutta puolen välin maissa auringon laskettua juuri sopiva. Neopreenipöksyt on kuppipenkin kanssa paljon mukavammat, ehkä jonkinlainen geelialusta toimisi suht ohutkankaisten kuivahousujen kanssa hyvin.
Seuramestaruuskilpailut - to 1.9 - 2,5 km
pe 2.9 - 13 km
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)