26. syyskuuta 2011

Emoalukset

Iltalenkkinä Martinsillalle ja takaisin. Viimeisimmästä meloja-lehdestä viisastuneena ympärisäteilevän perälampun lisäksi myös otsalampulla varustettuna. Hämärässä Pezli toimi hyvin, mutta paluumatkan säkkipimeässä nyrkit hohtivat kuin hehkulamput näkökenttään tullessaan. Tämä huononsi pimeänäköä huomattavasti -> aallokkoa oli hieman hankala hahmottaa.

Tällä kertaa satamassa oli tuplabuukkaus, Viikkari odotteli paikallaan kun Siljan paatti peruutteli ja lähti matkoihinsa hyvin hitaasti. Alukset näyttivät kaikessa massiivisuudessaan vähän avaruusalusmaisilta.

Paluumatkalla, Uittamon uimarannan edessä pelästyin törkeästi valokeilaan, noin puolen metrin päähän kajakin keulasta hypännyttä kalaa. Taisi olla kohtuullinen vonkale. Kun muuten mustasta näköalasta pomppasi yhtäkkiä nenän eteen jotain odottamatonta, ensireaktio oli nopea alatuenta sadattelun saattelemana.

Ma 26.9 - 10 km