Turku-Pensar
Lähtö Turusta oli perjantai-aamulla noin 7:30 ja 6m/s myötäisessä 38 km matka taittui noin neljässä ja puolessa tunnissa, taukoineen keskinopeus 8,4 km/h ja perillä tasan kahdeltatoista.
Pakkasin Viperiin sateen varalle melontavermeitä säkillisen ja toisen mökkivaatteita, pyyhkeen ja eväitä. Lisäksi mukaan tuli kaksi 1,5l vesipulloa ja Camelbakin 0,75l pullo. Lähes kaikki tuli kajakin takaluukkuun ja näin keula ui todella korkealla, mikä osoittautuikin myötätuulimelonnan kannalta oivalliseksi avuksi.
Matkalla oli kaksi aukkoa ja muuten suht suojaisaa salmea. Vapparilla suunnittelemani "saaresta saareen ja rantoja pitkin"-taktiikka meni uusiksi kun sain runsaan aallokon mukana lähes ilmaisen kyydin Pargas Kanotklubbenille asti. Viperin penkki oli toisiksi korkeimmassa asennossaan ja sen päällä retkipatjaviritelmä, joka muovautui penkkiin muutaman kilometrin jälkeen sen verran sopivaksi, että kajakin kallistelu onnistui ajatuksen omaisesti.
Pidin menomatkalla yhden maatauon Sattmarkin sillan vieressä olevalla vieraslaiturilla. Tästä jatkoin noin 1,5 km väärään suuntaan ja kun kartasta tsekkaamaani siltaa ei vielä näkynyt, palasin takaisin ja löysin oikealle väylälle.
Paraisten ja Pensaren väliin jäi noin 8 km osuus, joka meni Vapparin lailla aallon edellä pysyttelyksi. Mutkat siis suoraksi ja vauhdin hurmaa. Muutaman kerran aalto ylitti aukkopeitteen sivuilta, peite pysyi onneksi paikallaan hyvin.
Melonnan jälkeen olo oli puutuneita kankkuja lukuun ottamatta energinen.
Tein illalla vielä parin kilometrin lenkin vähän etupainotteisemmalla pakkauksella ja vaihdoin samalla tasaisen retkipatjan nyppyläiseen istuinalustaan, jolla lantion kierto ei onnistu aivan yhtä hyvin, mutta kajakin hallinta parani mielestäni paljon.
Pensar–Turku
Lähtö Pensaresta oli lauantai-aamulla noin 6:30 ja noin 8m/s vastaisessa 38 km matkaan meni noin viisi ja puoli tuntia, taukoineen keskinopeus 6,9 km/h, perillä taas tasan kahdeltatoista.
Aamukahvin jälkeen laitoin kajakin vesille hieman alakuloisesti. Vastatuulta olisi noin 8 metriä sekunnissa ja matka alkaisi heti aukolla. Vasta-aaltoon oli kuitenkin helppo meloa ja muutamaa pärskähdystä ja aallon harjalta tippumista lukuun ottamatta ylitys meni leppoisasti. Vastatuuleen meloessa on se hyvä puoli, että vastaan tulevien saarien kohdalla on aina levähdyksen mahdollisuus, kun saari toimii aallonmurtajana.
Kiersin Ön saaren väärältä puolelta ja Granvikin tien alittavan sillan sijaan päädyin saaristotien alittavalle sillalle. Taisi pari ärräpäätä päästä kun lauttajono meni ohi ja huomasin virheen. Tästä oli suht suora reitti Sattmarkin sillalle tauolle ja poikkeama oli onneksi suht lyhyt.
Pidin seuraavan tauon Pargas Kanotklubbin laiturilla ja lähdin helpottuneena jatkamaan kohtuullisen tyyntä Vapparia eteenpäin. Noin puolen välin jälkeen vastaan tuli vaahtopäät ja keskikokoiset moottoriveneet. Kuntokajakiksi Viper 51 toimii kyllä todella hienosti ristiaallokossa.
Loppumatka olikin tuttua tahkomista, joskin Rövarholman jälkeen tuuli vaihtui sivutuuleksi ja kajakki lähti vetämään tuulen suuntaan voimakkaasti. Onneksi poikkeamalta pääsi nopeasti takaisin myötäaallokossa sujahdellen.
Saaristomeren Melojien laiturille noustessani rojahdin hetkeksi makaamaan selälleni ja hoidin sitten purku/pesurutiinit alta pois.
Reissun jälkeen olo on yllättävän kevyt. Ainoastaan takamus särkee kovan penkin takia.
 |
| Etuluukku, 1,5l pullo, pyyhe ja vaihtovaatteet mahtuvat hyvin |
 |
| Viper 51 |
 |
| Pikkiriikkinen peräsin ei juuri ylityksissä loistanut ;) |
 |
| Täysikokoinen jalkatuki ja hiilikuituinen footstrappi. |
 |
| Nelon perus-jakkara, voisin ristiä tämän el Diabloksi |
Turku - Pensar - pe 29.7 - 40 km
Pensar - Turku - la 30.7 - 38 km